?

Log in

Edelliset 10

23. marrask. 2007

erja_kaarina

Tämä blogi on muuttanut uusi osoite alla

Hei!

Buddhalainen terminologia on muuttanut toiselle blogi palvelijalle osoitteeseen:
http://buddhatermit.blogspot.com/

Syksyllä tehdessäni matkatyötä tietokoneeni luopui yhteistyöstä, en halunnut kirjoittaa tänne ilman ä:n ja ö:n pisteitä, joten koko blogitoiminta oli myöhässä, nyt olen kuronut kuukaudet kiinni. Pahoitteluni hiljaiskaudesta!

31. heinäk. 2007

erja_kaarina

ELOKUU 07 toiminnan kolme painopistettä, three spheres

yhteyden kolme ulottuvuutta, toiminnan kolme painopistettä, kolme piiriä (suom.)
three spheres (engl.)
Khor sum (khor gsum) (tiib.)


Kolme piiriä olisi suorin suomennos Tiibetin kielen khor sum (khor gsum) termistä,  muttei kenties selkein. Khor on piiri tahi ympyrä ja sum tarkoittaa kolmea. Tarkoitetaan kolmea tekijää, jotka ovat läsnä tapahtumassa. Esimerkiksi antaja, vaate ja vaatteen saaja, kukin on yksi kolmesta tekijästä.

Tämä on tärkeä opetus anteliaisuuden täydellisyyteen pyrittäessä. Toiminnan kolmen painopisteen puhtaus, tiibetiksi; khor sum gi takpa (khor gsum gis dag pa) saavutetaan oivaltamalla kunkin tyhjyysluonto. Näin antaminen on puhdasta, kun mieli ei ole takertunut annettavaan asiaan tai tavaraan, vastaanottajan reaktioon tai ajatukseen antajan suurenmoisuudesta.

Kolmitahoisuus voidaan jaotella myös tekijään(subjekti), vastaanottajaan(objekti) ja tekoon itseensä, jolloin kolmen välinen abstrakti yhteys korostuu. Pyrkimys on yhä puhtauden saavuttamiseen tyhjyyden oivalluksen kautta. Kolminaisuus voidaan kuvata myös subjektina (siis minä) objektina (siis se toinen) ja niiden välisenä yhteisriippuvuuden kenttänä. Tämä aspekti voidaan ilmaista selkeästi suomeksi puhumalla yhteyden kolmesta ulottuvuudesta tai yhteyden kolmesta kentästä tai painopisteestä.

Kolmea yhteyden ulottuvuutta eli painopistettä tai aspektia meditoimalla saavutetaan takertumaton mielen tila, joka oivaltaa kolmiyhteyden tosiluonnon ja mahdollistaa puhtaan toiminnan. Tässä yhteydessä puhtaus tarkoittaa tyhjyysluonnon oivallusta, sitä  ettei teosta jää jäljelle karmaa tuottavia seurauksia, vain rajattomasti positiivista energiaa, jota buddhalaisuudessa kutsumme hyveiden kartuttamiseksi.

On vielä huomioitava että hyveiksi kutsutaan myös sellaisia positiivisia tekoja, joista jää ns. positiivisia seurauksia. Ei siis ole pakko olla oivaltanut tyhjyyttä, vaikka yllä sitä korostetaan, voidakseen toteuttaa hyveitä. Tässä yhteydessä epäpuhtaiksi määriteltyjen tekojen (=syy) seuraukset johtavat myös vapautukseen, jos se on teon motivaatio. Erona on että ns. epäpuhtaat hyvät teot ovat yhä kaksijakoisen maailman kokemuksia eli samsaarisia kokemuksia, joissa mieli on takertunut johonkin tai kaikkiin kolmesta painopisteestä eikä näin ollen toteuta koko potentiaaliaan. Tästä syystä puhutaan puhtaan, siis oivaltaneen teon rajattomasta positiivisesta energiasta ja  toisaalta ns. epäpuhtaan teon (rajallinen oivallus) rajallisesta hyveen kartuttamisesta.

14. heinäk. 2007

erja_kaarina

heinäkuu 07 PARAMITAT eli TÄYDELLISYYDET V ja VI keskittyminen ja viisaus

KESKITTYMINEN JA VIISAUS
Meditation, concentration (engl.), meditaatio, keskittyminen (suom.) samten (bsam gtan) (tiib.), dhyana (sanskr.)


Sam vastaa hyvin pitkälle sanaa mieli, vaikkei sitä Tiibetin kielessä käytetäkään kuvatessa mieltä itseään. Vastaavasti kuin Suomen kielessä voidaan sanoa "mitä mielii", tai "mikä mielessä", voidaan tätä (bsam) tavua käyttää. Se on tässä yhteydessä substantiivi, mieliä-verbistä tehty substantiivi mieli, ajattelu -verbin futuuri muoto kirjoitetaan samoin, siinä on siis erityisesti tulevan maku.

Ten (gtan) tarkoittaa pysyvää, vakaata, jatkuvaa, vakiota, joten tässä kyseisen mielentilan kuva alkaakin hahmottua hyvin. keskittynyt, vakaa mieli, jota voidaan pitää halutussa keskittyneessä tilassa niin kauan kuin halutaan. Tämä on eräs meditaation muoto tai paremminkin osa-alue. Keskittymiskyky lisää mielen voimaa. Meditaatio kokonaisuutena on paljon laajempi tila. Kerrotaan myös että tietyn keskittymistason saavuttanut mieli voi lukea kenen hyvänsä ajatuksia täysin esteettä. Telepatia on tämän harjoituksen sivutuote, keskittyneisyyttä harjoitetaan, jotta mieleen saadaan riittävästi voimaa toteuttaa meditaation lopullinen tarkoitus.


Wisdom, discriminating knowledge (engl.), erottelukykyinen viisaus(suom.), sherap (shes rab) (tiib.), prajna (sanskr.)


She (shes) tarkoittaa tietää, osata, tiedostaa, tiedostava äly, erottelukyky.

Rap (rap) tarkoittaa ylevää, korkeampaa.

Yhtenä tavuihin perustuvana käännöksenä voitaisiin käyttää korkeampaa älyä, siis viisautta, Tämän viisauden luonto on erityisesti kaikki yksityiskohdat tiedostava, huomioiva, josta johtuu englanninkielinen käännös "erittelevä viisaus", siis myös harkitseva, arvostelukykyinen viisaus. Viisaus, joka perustuu kaikki yksityiskohdat huomioon ottavaan älykkyyteen. On korkeinta viisautta, älyä ottaa kaikkien etu huomioon.

Tunneihminen voi pitää älyä kylmänä ominaisuutena, vaikka se itsessään on neutraali. Tässä yhteydessä se on yhdistetty korkeinpaan hyvään ja avoimeen sydämeen, joten se on kaukana taloudellista etua hakevasta kylmästä rationalismista, johon äly kansallisessa terminologiassamme helposti assosioituu.

Tämä viisaus johtaa harjoittajan tyhjyyden oivallukseen. Mielenkiintoista on että Tiibetin kielessä toinen viisautta tarkoittava sana je - she (yeshes) on merkitykseltään enemmän tyhjyyden kaltainen, koska sana itsessään tarkoittaa ajatonta viisautta, tai tietoa, jolla ei ole rajaa tai alkua. Viisaus laatuna liitetään aina tyhjyyden, todellisuuden luonnon oivaltamiseen huolimatta eri sanojen vivahteista.

15. kesäk. 2007

erja_kaarina

KESÄKUU 07 Paramitat eli täydellisyydet III ja IV kärsivällisyys, ahkeruus

Paramita 3 ja 4:

Patience (enlg.) Kärsivällisyys (suom.) Söpa (tiib.) Kshanta (sanskr.)

Zeal (engl.) Toimeliaisuus (suom.) Tsöndry (tiib.) Virya (sanskr.)


patience, kärsivällisyys, söpa (bzod pa), KSHANTA

Kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä hyveistä. Idän maissa suuttuminen nähdään jopa kasvojen menetyksenä. Niinpä puhutussa kielessäkin sanotaan usein ”söpa gom” eli ”meditoi kärsivällisyyttä”, eri yhteyksissä se voidaan kääntää ”ole pitkämielinen” tai sillä tarkoitetaan jopa ”anna anteeksi” tai jopa ”älä välitä”. Sanassa kärsivällisyys ei ole erillisiä merkityksiä eri tavuissa.


Kärsivällisyyden täydellistyminen on mahdollista, kun mieli ei ole takertunut tämänhetkiseen tilanteeseen, kun mieli on oivaltanut keskinäisriippuvuuden suhteet ilmenevissä tilanteissa ja katsoo niitä laajemmasta perspektiivistä eikä siten ota tilannetta henkilökohtaisesti, vaan pyrkii mahdollisimman harmoniseen lopputulokseen, joka edesauttaa kaikkia. Siten bodhisattva ei luovuta taikka masennu vastatuulessa, vaan jatkaa sydämellisesti hyvän tekemistä.


Zeal, innostunut toimeliaisuus, ahkeruus, tsön dry (brtson 'grus) VIRYA


Ahkeruus koetaan suomalaisen kansallisluonteen mukaan herkästi hiljaisena puurtamisena, joten mieleni tekee kääntää tämä termi hieman positiivisemmalla tavalla. Tsöndry, innostunut toimeen tarttuminen, ei ole synkkä tila, vaan kaikki asiaan kuuluva voima ja vahvuus perustuvat innostukseen, näkemykseen, joka motivoi tavallista puuhastelua ponnekkaampaan panokseen.


Tavu tsön viittaa tarmokkaaseen ponnisteluun, ahkeraan uurtamiseen, sitkeään puurtamiseen, jopa raatamiseen, viitaten tässä yhteydessä siihen että on valmis panostamaan valtavasti. Dry verbinä tarkoittaa myös jonkinlaista pinnistelyä, mutta siinä on iloinen sävy, se on riemun täyttämää ponnistusta.


Siksi otin englanninkieliseksi käännökseksi zeal sanan joka on myönteinen, muita hyviä ja paljon käytettyjä käännöksiä ovat esim. diligence ja perseverance.


Vanharaamatullisella kielellä voisi jopa puhua ”kilvoittelusta” eikä käännös suinkaan ole täysin väärässä paikassa sanan itsensä kannalta. Kokonaismerkitys tällaisesta käännöksestä kärsisi, sillä kristinuskonnollisen sanan konteksti on buddhalaisesta näkökulmasta harhaanjohtava. Buddhalaisessa opissa ei tunneta syntiä, vaikkakin pahat tai taitamattomat teot. Länsimaissa paljon koettu yleinen, ei asiayhteyteen liittyvä syyllisyyden tunne on myös vieras. Hurjasti yksinkertaistettuna buddhalaisuudessa perustaltaan aina hyvä ihminen saattaa tehdä pahaa, joka hänen tulee sitten puhdistaa voidakseen antaa perushyvyytensä jälleen loistaa.

30. toukok. 2007

erja_kaarina

toukokuu 07 PARAMITA, TÄYDELLISYYS I ja II (anteliaisuus, eettinen itsekuri)

PARAMITAS, PERFECTIONS, TRANCENDENT ACTIONS (engl.)

KUUSI PARAMITAA, TÄYDELLISTYMÄÄ (suomi)

PHAR PHYIN, PHA ROL TU PHYIN PA DRUG ( tiibet)

PARAMITA (sanskrit)


Kuusi paramitaa eli täydellistymää ovat toimintaa, jotka kuvaavat bodhisattvan toimintatapaa maailmassa. Ne ovat harmoniassa absoluuttisen bodhicittan lupausten kanssa. Ylläpitämällä ne tavallisen elämän keskellä, voi harjoittaa, vaikkei olisi mahdollisuutta esimerkiksi intensiivisiin meditaatiojaksoihin. Luonnollisesti niitä tulee harjoittaa vaikka meditaatioon olisi mahdollisuuskin ja vaikkei kykenisikään täydellisyyteen.


Tiibetinkielinen ”pha röl tu chinpa” (PHA ROL TU PHYIN PA) tarkoittaa toiselle puolelle menemistä, siinä on jotakin lopullista, henkilö ei enää koskaan palaa entiseen mielentilaansa. Termi ilmaisee lopullista ylitystä, hämmennyksen joen ylittämistä. Siksi englannin käännös ”perfection” on sopiva, kysymys on kyseisten ominaisuuksien täydellistämisestä. ”Pha röl tu” tarkoittaa ylittää toiselle puolelle ja ”chinpa” mennä.


Käsittelen tässä kuussa ensimmäiset kaksi paramitaa.


generosity, anteliaisuus, chinpa (sbyin pa) , DANA

Anteliaisuus on paramitojen ensimmäinen ominaisuus. Se on helposti ymmärrettävissä ja helppo kääntää. Anteliaisuus on konkreettisen anteliaisuuden lisäksi myös henkistä anteliaisuutta, ajan, huomion, välittämisen anteliaisuutta. Boddhisattva voi antaa jopa oman ruumiinsa tai osia siitä, jos se on tilanteessa avuksi. Opetuksissa korostetaan että tätä ei tule harjoittaa, vaan se tulee jättää kuusi paramitaa täydellisesti hallitseville. Jotta antaminen olisi täydellisen puhdas ele, tulee antajan ymmärtää, kolmen; antajan, annettavan ja saavan osapuolen tyhjyysluonne. (Käsittelen termiä tiibetiksi myöhemmin erikseen.) Jatkuva täydellinen anteliaisuuden tila toteutuu kun henkilö kohtaa jokaisen avosydämin eikä takerru materiaan tai mihinkään ilmeneviin tilanteisiin.


discipline, eettisyys, eettinen itsekuri, tshyldrim (tshul khrims), SHILA

Tiibetiläinen sana ”tshyldrim” tarkoittaa kirjaimellisesti moraalisten sääntöjen noudattamista, eettistä itsekuria. ”Tshyl” on järjestelmä sääntöjä, moraali tai malli ja ”drim” tarkoittaa mm. kuria. Termi esiintyy usein luostarilaitoksen säännöistä puhuttaessa, mutta koskettaa kaikkia ihmisiä. Se voidaan kääntää kurinalaisena sääntöjen noudattamisena, mutta orjallinen sääntöjen noudattaminen ei johda sanan todelliseen merkitykseen, eettisyyteen. Moraalisesti eheä toiminta perustuu Buddhan perusoppiin: ”Tee vain hyvää, jätä kaikki pahan tekeminen.”


Käsittelen edellä mainittuja eettiseen toimintaan liittyviä sääntöjä, mm. viisi perussääntöä eli viisi maallikon valaa tiibetiksi myöhemmin. Luostarivalat ottaneilla valoja on jopa 200-300. Bodhisattvan valat taasen voi ottaa niin maallikko kuin luostarivalat ottanut.


3. huhtik. 2007

erja_kaarina

HUHTIKUU 2007 FOUR IMMEASURABLES

NELJÄ ÄÄRETTÖMYYTTÄ
thsad med pa bzhi, Tiibet 
FOUR IMMEASURABLES, Englanti

Huhtikuun teemana on neljä ääretöntä laatua, tiibetiksi THSE MEPA SHI, joka tarkoittaa neljää mittaamatonta. Niiden läsnäolo kuvastaa vilpittömän rakkauden läsnäoloa. Todellisen välittävän rakkauden, jota itsekkäät pyrkimykset eivät ole lianneet. Heti kun joku neljästä laadusta puuttuu, voidaan huomata osittainen harmonian puute. Tämä on yksi oivallinen tapa tarkastella omien suhteidensa tilaa.

Näiden neljän äärettömän laadun jatkuva harjoittaminen vastaa suhteellisen bodhicitta lupauksen ylläpitoa. (aspirational bodhicitta vow)

Suomi:                       Tiibet:                         Englanti:               Sanskrit:
RIEMU                          dga' ba thsad me pa                 joy                 MUDITA
MYÖTÄTUNTO            rnying rje thsad me pa             compassion       KARUNA
TASA-ARVOISUUS    gtang snyoms thsad me pa    equanimity           UPEKSA
RAKKAUS                    byams pa thsad me pa           loving kindness   MAITRI

RIEMU, tiibetiksi "GAWA" voitaisiin kääntää myös sanalla rakkaus. Sama sana on pohjana puhuttaesssa ihmisten välisestä rakkaudesta tai rakastajista. Tässä yhdeydessä voidaan tarkentaa tämän onnellisen rakkauden tunteen laatua mainitsemalla että se on kateuden vastakohta. Se on syvää iloa toisten onnistumisista, onnesta, kyvyistä jne. Koemme sitä useimmin omien lastemme tai puolisomme kyseenollessa.

MYÖTÄTUNTO, tiibetiksi NJINGCHE, on helposti käsitettävissä ja käännettävissä. Se on tunnetila joka herää toisten kärsimystä kohdatessa. Tämä rajaton laatu; puhdas myötätunto voi olla läsnä vain mielessä, joka ei koe henkilökohtaista paremmuutta, taikka tietenkään riemuitse muiden vaikeuksista. NJING (rnying) tarkoittaa sydändä ja CHE (rje) hallitsijaa, kuningasta. Myötätunto on mielentilana sydämen valtias tiibetiksi.

TASA-ARVOISUUS, tiibetiksi TANGNJOM, tarkoittaa kaikkien tasa-arvoisuutta, tasapuolista puolueetonta tarkastelua, oli kyseessä sitten ystävä, kilpailija tai vihollinen. Se on yksi todellisuuden havainnoinnin ja oivaltamisen peruspilareita ja myös ylpeyden vastavoima. Jos oma lähtökohta on itsetärkeyden vääristämä, kaikki havainnot ympäristöstä vääristyvät.

RAKKAUS, tiibetiksi CHAMPA tarkoittaa rakkautta, joka haluaa toiselle hyvää. Se on usein käännetty englanniksi "loving kindness",  ehkä siksi että rakkaus sana on kärsinyt englanninkielessä inflaation. Sama sana tarkoittaa Maitreiaa, tulevaisuuden buddhaa.  Se on rakkautta, joka on keskittynyt toivomaan toisille hyvää, siis hyvää tahtoa. Siten luonnollisesti vihan vastakohta ja loputtoman antelias mielentila.

18. helmik. 2007

erja_kaarina

MAALISKUU 2007 VALAISTUMINEN ENLIGHTENMENT

VALAISTUMINEN, Suomi
ENLIGHTENMENT, Englanti
SANGGJEPA, CHANGCHUBPA, Tiibet
MAHABODHI, BODHI, BODHA, BUDDHA, nirvana, Sanskrit

Tämän tekstin tarkoituksena ei ole kuvata valaistumisen tilaa, vaan tarkastella Tiibetin kielisiä termejä ja ilmaisuja valaistumisen tiimoilta.

SANGGJEPA (sangs rgyas pa)
Sanggje on Buddha tiibetiksi, sanggjepa on buddhuus ja siten synonyymi valaistumiselle. Sangs tarkoittaa "olla hereillä", "puhdistettu". Rgyas on verbi, joka tarkoittaa edistyä, laajeta. Sanggje thoppa on puhe- ja kirjakielessä valaistua. Thoppa-verbi tarkoittaa saavuttamista, voittamista, tässä tapauksessa itsensä voittamista ja buddhuuden oivaltamista.

CHANGCHUBPA (byang chub pa)
Tämän sanan muodostavat tavut on käsitelty edellisessä kirjoituksessa, jonka teemana oli valaistumismieli eli bodhicitta. Sanaa käytetään Tiibetin kielessä samalla tavoin puhutaan sitten valaistuksesta tai bodhicittasta. Sama sana merkitsee siis eri yhteydessä kumpaakin. Sanaan ei välttämättä laiteta mitään liitteitä, jotka tarkentavat kummasta on kysymys, absoluuttisen oivalluksen tasolla eroa ei olekaan.

Eri yhteyksissä tiibetiläiset kutsuvat valaistumista mm. seuraavin ilmaisuin: "valkoinen", "kaikkitietävä tila", "korkein siddhi", "korkein vapaus", "kuolemattomuuden nektari", "ydinbodhi", "korkeimman merkityksen bodhicitta", "salamavaltikan hallinta", "täydellisyys", mahamudra siddhi.

Sanskritin kielessä bodhi on feminiinimuoto hereilläolo tai täydellinen tieto sanasta, bodha on sen maskuliinimuoto ja buddha -sana kertoo kyseessä olevan henkilön.
Nirvana (mya ngan 'das pa, tiibet pass beyond suffering, engl.) sana merkitsee valaistusta Theravada buddhalaisuudessa. Mahayana buddhalaisuudessa nirvanalla viitataan yleisimmin arhatin kykyyn vapautua samsaran kärsimyksestä. Paranirvana viittaa Buddhan lopulliseen valaistumiseen, lopullisen rauhan löytymiseen, joka ei ole kummassakaan ääripisteessä: passiivisessa rauhan tilassa eikä äärimmäisessä samsaran kokemuksessa, vaan niiden tuolla puolen.



17. helmik. 2007

erja_kaarina

HELMIKUU 2007 BODHICITTA, VALAISTUMISMIELI

bodhicitta, awakened heart, altruistic mind of enlightenment, bodhimind  ENGLANTI

chang chub kji sem (byang chub kyi sems) TIIBET

bodhicitta, valaistumismieli, bodhimieli  SUOMI

bodhicitta SANSKRIT

Bodhicitta on yksi mahajana polun tärkeimmistä ominaisuuksista. Sanskritinkielinen ilmaisu on jossain määrin vakiintunut moniin eri kieliin. Sanaa on myös yritetty kääntää suurena myötätuntona, mutta oikeammin sanottuna bodhicitta syntyy suuresta myötätunnosta. Se on myötätuntoa, mutta se on myös enemmän. Bodhicitta on se voima ja voimavara, polttoaine, joka ohjaa toteuttamaan myötätunnon tekoja maailmassa ja lopulta valaistukseen. Sen voimistamiseksi on monia, upeita harjoituksia, joita voi suositella ei-buddhalaisillekin henkilöille.

Sanskritin sana bodhi on tiibetiksi kaksitavuinen. Tiibetinkielinen sana "chang" (byang) tarkoittaa: "puhdistaa, harjoittaa, opetella". Siitä tulee mieleen jonkin asian toistaminen uudelleen ja uudelleen, kunnes teko tai asia on täysin puhdas, kuten urheilun ja musiikin yhteydessä voidaan puhua puhtaasta suorituksesta. "Chang" on toimintaa, joka puhdistaa ei-toivotut ominaisuudet henkilön mielestä ja sydämestä. Muistuttaen Buddhan opista olla tekemättä negatiivisia tekoja.

Toinen tavu "chub" (chub) on sekin verbi ja tarkoittaa: "omata, ymmärtää, hallita täysin, olla jonkin asian mestari". Sekin tuo mieleen jonkin asian toistamisen, kunnes on saavuttanut sen mestariuden. "Chub" viittaa ominaisuuksiin, jotka hankimme tai omaamme, hallitsemme, toivottuihin ominaisuuksiin, jotka otamme käyttöömme. Muistuttaen Buddhan opista tehdä vain hyvää.

Näistä kahdesta tavusta, laadusta toteutuu bodhi, bodhin omaava mieli. Mieli, joka on ottanut valaistumispotentiaalinsa käyttöön. Tiibetiksi mieli on tässä yhteydessä "sem" (sems). Tavu "kyi" on genetiivi.

Bodhicitta opetuksissa huomioidaan usein ns. tavallinen, konventionaalinen bodhicitta (kun rdzob kyi byang sems) ja absoluuttinen bodhicitta (don dam pa i byang sems). Niiden eroa voidaan verrata suhteelliseen ja absoluuttiseen totuuteen, jälkimäisen oivallus pohjautuu tyhjyyteen.

Jos valaistumismieli sanan loppuun Tiibetin kielessä laitetaan tavu pa, siis "byang chub sems pa", saadaan BODHISATTVA, henkilö, joka on oivaltanut absoluuttisen bodhin. Suomeksi vastaavan sanan voi tehdä suoraan; "valaistumismielinen", tai jos kyseessä on nainen: "valaistumismieletär", taikka "bodhimielinen". Eräs sanskritin tuntija kertoi SATTVA sanan kääntyvän parhaiten sanalla olento, suomeksi siis "bodhiolento". Ihanan monipuolinen kielemme antaa suoriin käännöksiin mahdollisuuden, toinen asia on haluammeko käyttää tällaisia ilmaisuja.

Herätköön meissä kallisarvoinen ja mahtava valaistumismieli,
niiltä osin kun se vielä ei ole herännyt,
ja pysyköön kirkkaana niiltä osin kun se on jo herännyt.
Kasvakoon se yhä vain suurempaan ja laajempaan loistoon!

(vapaa käännös tunnetusta tiibetinbuddhalaisesta rukouksesta)

5. tammik. 2007

erja_kaarina

AVOIN KUTSU UUTENA VUONNA 2007

TÄMÄ ON AVOIN KUTSU kaikille buddhalaisuutta hyvin tunteville henkilöille kirjoittaa vapaasti valitsemastaan  teemasta pienehkö ja selkeä kokonaisuus blogiin.

Jo tähän mennessä on saapunut monta erittäin hyvää ja hyvin asiantuntevaa kommenttia. Olisi todella piristävää jos henkilöt voisivat silloin tällöin myös kirjoittaa omia teemasivujaan.

On suositeltavaa, että henkilö kirjoittaa omalla nimellään, mutta emme me sitä mistään tarkasta. Ja tärkeintä tässä on kommunikaatio ja ymmärryksen lisääntyminen.

On myös mahdollista että vastaukseksi tulee jonkin verran eriäviä mielipiteitä, mutta sehän on tämän koko keskustelun suola, oppia enemmän, ja olla itse tarkkana, että ymmärtää mistä buddhalaisen filosofian lähtökohdasta kukin asiaa tarkastelee.

Mielessäni on yhä etsiä sopivammat sivut ilman mainoksia ja tekijänoikeuskysymyksiä, mutta se tapahtukoon aikanaan, kun toiminta positiivisesti ajatellen tästä tasaisesti alkaa laajeta.

Kiitos kaikille jotka ovat tähän mennessä jakaneet tietoaan ja viisauttaan näillä sivuilla!

Ja kaikille jotka ovat näillä sivuilla käyneet (tai niistä edes kuulleet) toivotan
Ihanaa ja oivallusten täyteistä UUTTA VUOTTA 2007!

terveisin,
Erja

erja_kaarina

TAMMIKUU 2007 renunciation

RENUNCIATION, DEFINITE EMERGENCE, DETERMINATION TO BE FREE (Englanti)

MAAILMASTA LUOPUMINEN, VARMA IRROTTAUMINEN (MAALLISESTA), SELKEÄ VAKAUMUS, VAKAA PÄÄTÖS VAPAUTUA


Nge jung (nges ‘byung) (Tiibet)

NIHSARANA (Sanskrit)


Buddhalaisen polun ensimmäinen askel, joka toteutuu turvautumisen aikana, kun turvautuminen on todellista.

Termin kääntäminen osoittautuu jälleen haasteelliseksi. Käsittelen alla muutaman erilaisen perspektiivin maailmasta luopumiseen.

Tiibetin kielen termi nge (nges) tarkoittaa varmaa, vakaata, horjumatonta.
Verbi, siis teonsana, jung (‘byung) on monimerkityksellinen ja tarkoittaa mm. tulla esiin, tässä yhteydessä käännän sen sanalla nousta.

Siis kyseessä on horjumaton nousu maallisen pauloista, varma irrottautuminen samsaran kahleista.

Tietyissä yhteyksissä maailmasta kieltäytyminen on ymmärtääkseni sopivin ilmaisu, mm. munkin valat ja tiukkaan, määrätietoiseen harjoitukseen sitoutuneen henkilön kohdalla. Tapaus on ns. helppo tunnistaa, sillä ulkoiset merkit ovat selkeät ja henkilön mahdollisia henkisiä avuja voidaan ihastella kaukaa. Jos hänen toimintansa on todellista, siis myös sisäistä, muiden ulkoinen ihastelu ei häntä liikuta.

Seuraava vapauden polulle varmasti astunut henkilö on sisällään lopen kyllästynyt materiaaliseen maailmaan, maalliseen kunniaan ja sen kera kukkoiluun. Sisällä on valtava kaipaus johonkin merkityksellisempään. Tapahtuu sisäinen irrottautuminen, sitoutuminen henkisiin periaatteisiin, maallisesta luopuminen. Sisäinen riemu herää antamisesta ja avunannosta, ei omistamisesta tai julkisesti loistamisesta. Ulkoiset merkit eivät tällaisen harjoittavan kokelaan kohdalla ole niin helposti tunnistettavia.

Seuraava henkilö, ns. todellinen harjoittaja, on täysin antautunut kolmelle jalokivelle. Sisäinen irtipäästö on muuttunut syväksi oivallukseksi (realization) ja riemuksi. Hän on tunnistettavissa mm. siitä ettei hän hermostu kun hänen uusi pesukoneensa hajoaa, hän saa lopputilin tai häntä arvostellaan julkisesti. Hän on selkeästi maallisen ylle noussut ja tunnistaa elämänsä tilanteissa syyn ja seurauksen lait menettämättä mielenrauhaansa ja turvallisuuden tunnettaan, käyttäen kokemuksiaan harjoitukseen.

Taso, jolla henkilö ei lainkaan murehdi toimeentulostaan, ja saattaa elää välillä täysin varattomana, antaen kaiken pois luottaen kolmeen jalokiveen, kertoo lopullisemmasta maailmasta luopumisen eli irrottautumisen oivalluksesta. Tällainen henkilö lie yleensä hankkinut myös muita oivalluksia.

Tässä jonkinlainen jaottelu maallisesta luopumisen kokemukselle.
Nopea katsaus sisäänpäin kertonee meille asiasta sen kaikkein tärkeimmän.

Edelliset 10